Toinen Vaihtoehto #192 (11/2005)
Vikatikki: kirjoituksia
metsästä cdr-ep (omakustanne)
'purkkapunkpoppia vuodesta 2003 tykittänyt tyttöbändi Vikatikki
kutittelee korviasi...
tutustu, ihastu tai vihastu, pääasia, että näytät tunteesi!'
Hmmm, mitä nyt sitten kirjoittaisin,
kun en nyt niin hirveästi ihastunut, mutta en kyllä oikein vihastukaan..
jo nyt kuitenkin
parhaillaan toisen biisin, Hauras, säkeistöosiosta tulee ajatuksiin
Tavaramarkkinat - eli
vähän muistumia niitten sellaisista 'tilanteenkertomis' fiiliksistä.
Vaikkakin nyt siis vielä
ilman yhtä tarttuvia kertosäeosioita. Ekaa biisiä 'viisivuotias'
voisi sen sijaan vertailla
Aurinkokerhoon, ts. vähän samansävyistä laulutyyliä
kuin Aukkis- Kaisalla(joka muuten
nykyään Confusan toinen laulaja). Ja uskon siis kuitenkin, että
menosuunta on jatkossa
sinne i:n suuntaan. Muuten basistin ottamat metsäaiheiset kansikuvat ovat
hienoja ja
toimivat tyylikkäästi hyvälaatuisessa digiväritulosteessa
(kartongille ja muovikuoressa)
www.vikatikki.com (J)
VIKATIKKI
Jenna (laulu, kitara), Maria (kitara), Essi (basso), Laura (rummut)
www.vikatikki.com
Yhtäläisyydet
ovat varmasti sattuman satoa, mutta Vikatikki kuulostaa
hämmentävän
paljon viime kuun demobändiksi valitulta Haarakiilalta.
Simppeli punkvetoinen soitto-ote vetää linjaa rankempaan suuntaan
mitä
itse biisit välttämättä olisivatkaan, sillä rososta
huolimatta biisit ovat melodisia.
Takavuosina Vikatikin kaltaisia bändejä sainattiin empimättä
tekemään levyjä
tyttöbändistatuksella, mutta toivottavasti tämän pirteän
kvartetin annetaan kypsyä
vielä hetkisen. Kappaleista Viisivuotias on ehdoton helmi, Hauras toimii
sekin
kelvollisesti, mutta
Älä v*ttu satuta luisuu epämääräiseksi suomirockpatetiaksi.
Piiloraidankin olisi voinut jättää pois. Kaukana ei olla palasten
lopullisesta paikalleen
loksahtamisesta.
Vikatikki - Kirjoituksia
Metsästä
Lisännyt: Toimitus - Päiväys : 12.11.2005
Kategoria: Demot
Vikatikki on bändi,
joka kuulostaa vähän kuin alkuaikojen Apulannan tyttöversiolta.
Aloituskappaleen säröbasso antaa kuvan aika roisoisesta soinnista,
mutta ensivaikutelma
on hämäävä, koska Vikatikin demo koostuu loppujenlopuksi
kolmesta hyvin erilaisesta
kappaleesta. Avausraita "Viisivuotias" on suoraviivaisin ja sen voimin
myös onnistunein
kappale demolta. Kappaleen yksinkertainen rakenne on silti toimiva ja pop-punkahtava
meininki on koukuttava. Kakkosbiisi "Hauras" on kappale joka haiskahtaa
eniten Apulannalta.
Mukavan melodinen rallatus, jonka kertsi räjähtää juuri
sopivasti pauhaamaan. Päätösraita
"Älä V*ttu Satuta" venyy jo suomirockin puolelle, mutta
ei silti onnistu oikein vaikuttamaan.
Piilobiisin bändi olisi kyllä voinut laittaa ihan omaksi kappaleeksi
demolle - ihan mukiinmenevä
raita. Vikatikillä on kyllä kaikki perusasiat niin hallussa kuin vain
voi olla. Nyt vain hankkimaan
lisää sitä kokemuksen syvää rintaääntä,
niin sävellyksiinkin löydetään enemmän tarttuvuutta.
Nyt turvaudutaan ehkä vielä vähän liiaksi perusratkaisuihin.